Pyrähdyksiä pohjoisessa

                                              Albiinoporot Pyhälammen polun vierustalla. Teinivaellus Pyhä-Luostolla Työni puolesta olen etuoikeutettu viettämään muutaman päivän vuodessa retkeilyn parissa. Koulussame pyörii valinnaisaineena Vaelluskurssi, jonka vetäjäksi olen ajautunut muutamien sattumusten kautta. Teemme vuosittain retken Pyhä-Luostolle vaeltamaan tai Oulangalle melomaan. 8. luokkalaiset vaeltavat Pyhä-Luostolla, ysit melovat Oulangalla. Tänä vuonna oli Pyhätunturin vuoro. Säätiedotus lupasi alustavan tiedon mukaan ankaraa vesisadetta ja suunnittelimme jo retken siirtämistä. Viime hetkellä ennuste muuttui ja luvassa oli  kelpo retkisäätä. Koululaisten ja omat tunnelmat käväisivät matalina lähtiessämme Rovaniemeltä: vettä tuli kuin aisaa ja sää oli hyytävän kylmä. Energiaa kuitenkin nuorisolla riitti ko...

  Pyhä-Nattasen toorilla Matkalla Pykeijasta Rovaniemelle päätimme kiivetä Sodankylän pohjoisosissa sijaitsevaan Pyhä-Nattasen tunturiin. Paikalla kulkisi  myös pieni rengasreitti, mutta automatkasta uupuneina päätimme tyytyä pelkkään tunturivalloitukseen.  Jätimme auton parkkipaikalle, johon oli kertynyt mukava määrä muitakin autoja, ruuhkaa tunturissa siis. Päivä oli aurinkoinen ja helteinen, kiikkuminen huipulle tuntui tällä kertaa jotenkin erityisen rankalta. Tyytyväisen näköisiä tunturinvalloittajia laskeutui alas päin tasaisena virtana. Ihmismassat jossakin kohteessa usein vähän latistavat tunnelmaa, mutta me jatkoimme matkaa uteliain mielin. Välillä oli pakko pitää juomatankkaustaukoja, sen verran kiperältä kiipeäminen tuntui. Loppua kohden taival muuttui kivisemmäksi ja lopulta rakaksi. Huipulle päästyämme koimme oikean hurmoksen: tunturin laki auringon paisteessa näytti uskomattoman upealta! Vihertävinä ja graniitin punaisina hohtavat korkeat kivipaalut, toorit, ...

  Pallasjärven Punaisilla hiekoilla, syyskuu 2020 (muistellen kirjoitettu syyskuussa 2021) Nyt jo kuudetta vuotta peräkkäin naisten vaellus ajoittui syyskuun ensimmäiselle viikonlopulle, joka lähes joka kerta on ollut säiden puolesta upeaa aikaa: koskaan ei ole juurikaan satanut. Tällä kertaa sää oli poikkeuksellisesti hiukan tuhruinen ja sumuinen. Tänä vuonna päätimme ottaa loikoisan, ilman rinkkoja-teeman ja suuntasimme Pallakselle, aikomuksenamme vaellella päiväreittejä ja ennen kaikkea halusimme nähdä Pallasjärven Punaiset hiekat, joista olimme kuulleet kehuja.  Ensimmäisenä päivänä kiersimme sumuisessa säässä Taivankeron kierroksen (n. 9km reitti) Pallaksella. Tunnelma oli korkealla säästä huolimatta ja saimme kunnon hien pintaan puuskuttaessamme tunturiin. Maisemia ei päässyt ihailemaan sakean sumun vuoksi. Matkalla törmäsimme porojen lisäksi pulmusiin, joita itse näin ensi kertaa elämässäni. Maaruska oli hyvällä alulla, mutta ei vielä täysissä voimissaan. Rapsakan iltal...

Revontulijahdissa Värriöjoella 10.-11.9.2021 Lähdimme tällä kertaa viikonloppureissulle jo perjantaina, heti töiden jälkeen.  Pakkasimme mukaan kotateltan ja suuntasimme jälleen Koillis-Lappia:  korona-aikana sieltäpäin löytyvät "hiljaisimmat" kohteet,  ruskaviikonloppuina Lapin kohteet ovat melko ruuhkaisia. Suunta siis kohti Sallaa. Retkieväät nappasimme yhden pysähdyksen taktiikalla Kemijärveltä.  Ajelimme Sallasta (pohjoiseen Sallasta, aina Savukosken rajalle asti) kohteeseemme Värriöjoelle teiden käydessä pitkin matkaa pienemmiksi ja kapeammiksi. Viimeinen taival oli jo heinittynyttä hiekkatietä ja aloin epäilemään, pääsemmekö perille ennen pimeää... Nettiyhteys oli katkennut jo hyvissä ajoin Naruskan paikkeilla, mikä ei sinällään yllättänyt: kohteemme ovat useimmiten verkon tavoittamattomissa. Tämä on paitsi vähän pelottavaa, myös aika vapauttavaa: kenelläkään ei toivottavasti ole NIIN tärkeää asiaa... Saimme kodan pystyy juuri ja juuri ennen pimeän tuloa, lait...

  Pessousvaara, syyskuu 2021 Tänä viikonloppuna oli harmillisesti aikaa vain pieneen retkeen eli lähikohde oli ainoa mahdollinen. Päätimme lähteä omille kotikonnuilleni Sinetän kylään.  Hellu tiesi Pessausvaaran kivaksi kohteeksi. Sinne siis! Samalla oli ajatus piipahtaa kalassa Harrinivassa, Sinetän Viirintien varressa. Jätimme auton Viirintien (Sinetänsalmentie) ja lähdimme köpöttelemään Sinettäjärven hiekkatietä eteenpäin n. 2 kilometriä, josta käännyimme edelleen vasemmalle :Viiksojantielle, Viiksojantiellä jatkoimme n. puoli kilometriä ja käännyimme jälleen vasemmalle.  Lähdimme nousemaan pientä polkua pitkin oikealle, kohti Pessausvaaraa. Olimme tietoisia mahtavista kivijärkäleistä polun varrella ja niihin törmäsimmekin vaaran laen lähestyessä. Paikalla oli käynyt muitakin, sillä jätti-kivilohkareiden päältä löytyi nuotiopaikka. Kivien päältä avautui kaunis näkymä Pessausjärvelle, joka kuului lapsuuden parhaimpiin uintipaikkoihin. Kuvailin vähän ja jatkoimme ev...

  Hetta-Pallas, syyskuu 2017 Tästä reissusta kirjoitan muistelutaktiikalla, sillä aikaa on kulunut jo. Kuvat tuovat retken elävästi mieleen ja haluan laittaa tämänkin itselle muistiin, oli yksi hienoimmista vaelluksista joita olen tehnyt. Hetta-Pallas vaellus kuului ensimmäisiin tyttöporukalla tehtyihin vaelluksiin. Taisi olla toinen vaellus heti Pyhä-Luoston harjoitteluvaelluksen jälkeen. Heti tuolla ekalla vaelluksella päätimme, että tästä tulee tapaa ja niin aina syyskuun ensimmäinen viikonloppu on ollut varattuna tyttärien retkelle. Tämä reissu alkoi pitkällä ajomatkalla Rovaniemeltä Hettaan. Olimme varanneet venekuljetuksen paikalliselta henkilöltä Ounasjärven yli, reitin alkupisteelle. Me kolme, rinkat ja venemies mahduimme juuri ja juuri paattiin, matka tuntui aika pitkältä ja vene hiukan kiikkerätlä, mutta kohteeseen päästiin alkuillasta. Taival alkoi rauhallisella metsäpätkällä, josta pikku hiljaa lähdettiin kiipeämään Pyhäkeron päälle. Automatkan jälkeen kapuaminen keron ...

  Nuorttin reitti 26.-29.8.2021 Tyttöjen vaellusjengin kohteeksi valikoitui tänä vuonna Nuortti, jota suunnittelimme jo vuosi sitten, mutta joka jäi sillan romahtamisen takia tekemättä. Pari tiedosteluretkeä Nuorttijoelle olemme jo tehneet hellun kanssa , kalastuksen ja kuvaamisen merkeissä. Tällä kertaaa lähdimme kiertämään koko Nuorttijoen reitin. Ajomatkaa Rovaniemeltä Nuortille kertyy n. 260km. Lähtömme viivästyi hieman, koska kaksi muuta matkalaista tulivat Helsingistä ja Oulusta: kaikenlaista mutkaa ehti tulla matkalle ja pääsimme lähtemään liikkeelle vasta 18.30. Matkalla pysähdyimme noutamaan iltaevästä Kemijärvellä.  Jännitimme, ehtiikö tulla pimeä ennenkuin ehdimme lähtöpaikalle ja kyllä ehti! Matkalla näimme upean oranssin, suuren kuun ja usvaisia soita. Harmillisesti aikaa valokuville ei ollut. Saavuimme Haukinivan parkkipaikalle n. klo 23 ja lähdimme otsalampuilla varustautuneilla kohti ensimmäistä yöpaikkaa, Hirvashaudan varaustupaa. Sain viimein kokemuksen kuuta...