Pyrähdyksiä pohjoisessa

  Kevon reitin kesävaellus 30.7.-2.8.2023 Aloitimme ihanan yhteisen perinteen tyttöporukkamme kanssa n. kymmenen vuotta sitten: käymme jonkun yhteisen vaelluksen joka vuosi. Alusta lähtien olemme haaveilleet Utsjoki-Kevon vaelluksesta, joka retkikuvauksissa kuvaillaan erittäin vaativaksi reitiksi. Nyt kun harjoitusta on usealta vuodelta ja pidemmiltäkin vaelluksilta, rohkenimme viimein tarttumaan haasteeseen ja päätimme vaeltaa Kevon reitin Sulaojalta Kenesjärvelle. Lähdimme ajamaan Rovaniemeltä kohti Sulaojaa n. klo 12 päivällä ja saavuimme muutamien mutkien kautta perille n. 19.30. Koska reitti kulkee yhdensuuntaisen reitin, jouduimme siirrättämään automme odottamaan Kenesjärvelle, jonne sen kuljettaisi kyytimies Urho, jonka haimme Kenesjärveltä ja joka kuljetti meidät sitten Sulaojan aloituspisteeseen, palaten taas Kenesjärvelle. Monimutkainen operaatio, mutta ainoa tapa saada auto odottamaan maaliin. Automatkan Kenesjärveltä Sulaojalle satoi kaatamalla! Tunnelmat olivat ehkä hi...

 Taatsin seita 26.7. Osa retkikohteista on sellaisia, joihin ei vahingossa eksytä ja joita ei enemmälti hehkutella retkikuvauksissa (ehkä juuri siksi, että ovat jääneet tuntemattomammiksi, koska sijaistsevat liian syrjässä). Yksi tällaisista on Taatsin seita Kittilän Pokan kylästä n. 10 kilometriä luoteeseen päin. Meidät kohteeseen johdatti appiukkoni Jorma-pappa, joka ajoi nuoruudessaan tukkirekkaa kyseisessä kairassa. Lähdimme käyttämään pappaa pienellä muistelo-roadtripillä Taatsin seidalla heinäkuisena keskiviikkona.   Poimimme papan kyytiin Kittilästä, jossa hän asuu ja jatkoimme matkaa kohti Taatsin seitaa papan ohjeistuksen mukaisesti. Parin tunnin ajomatkan jälkeen olimme jo melkein perillä seidalla, mutta päätimme nauttia nuotiokahvit papan nuoruuden työmaisemissa, kun mukava nuotiopaikka tuli vastaan hiekkatien vierustalla. Pappa kertoili puukuormauksista ja työstä varsin karuissa oloissa, alkeellisilla välineillä. Ajomiehen työ vaati aikanaan paljon maalaisjärkeä ja...

  Roadtrip Norjan Helgelandissa Norja on näköjään muodostunut viime vuosina vakikohteeksemme kesäisin: jotakin jää puuttumaan, jos ei pääse Norjaan lomalla. Norja on osoittautunut niin monipuoliseksi ja kiehtovaksi kohteeksi, että uteliaisuus maata kohtaan vaan kasvaa, mitä enemmän näkee. Tähän mennessä olemme kierrelleet Lofooteilla, Pykeijassa, Altassa, Senjalla ja nyt siis n. Rovaniemen korkeudella Helgelandissa. Ajelimme Norjaan tällä kertaa Ruotsin läpi. Matkalla pysähdyimme tunnin verran Storforsenilla, joka osoittautui upeaksi retkikohteeksi. Storforsenin koski on vertaansa vailla: vesimassat on valtavia, enkä ole ikinä nähnyt niin valtavaa virtausta missään! Storforsen on suosittu vierailukohde, jonka retkirakenteet on upeasti rakennettu, ympäristöä kunnioittaen. Täällä olisi helposti voinut viettää kokonaisen päivän, mutta koska päivä oli pitkällä, täytyi meidän kiiruhtaa eteenpäin etsimään yöpaikkaa.  Varasimme matkalla yöpaikan Arvidsjauriin leirialueelle mökkimajoi...

  Kuusinkijoen kuohut 15.6.2023 Kuusamon lomaviikolla teimme toisenkin pikku retken, valoa kun riitti ja pienet päikkäritkin oli ehditty ottaa kuvauspäivän jälkeen. Mieheni  oli viettänyt päivän itselleen uudessa kalastuskohteessa Kuusinkijoella ja oli hurmaantunut paikasta niin, että halusi viedä minut sinne. Ajelimme hiekkateitä syrjäiseen kohteeseen: Kuusinkijoki alkaa Kuusamosta Kiitämästä ja jatkuu Suiningin kautta Karjalan tasavallan puolelle ja yhtyy siellä lähellä Suomen rajaa Oulankajokeen.  Pienen kävelyn päässä parkkipaikasta aukeaakin jylhä jokinäkymä ja jatkamme jokivartta ylöspäin oletetuille ottipaikoille. Päivällä perhoon oli tarttunut hyvän kokoisia harjuksia, mutta nyt vaikutti hiljaiselta. Mies kalasti ja itse napsin kuvia rentukoista, joita oli runsaasti jokivarressa. Kävin pienen kävelylenkin yläjuoksulle, jossa on jylhiä kalliotörmiä joen sivuilla.  Sääsket olivat selvästi heräämässä lämpimien säiden ansiosta ja niitä sai hetkittäin jo ihan tosi...

  Iltalenkki Konttaisella Vietimme kesäkuussa toisen lomaviikon Kuusamossa mökkeillen ja minä ohessa myös Kuusamo-opistossa valokuvauskurssilla. Mökkimme sijaitsi lähellä Kuusamon ja Rukan puolessa välissä nätin pienen lammen rannalla. Kurssi vei minulta mehut tehokkaasti: kuvauspäivät olivat pitkiä ja tehokkaita, mutta silti illalla tuli kova halu päästä nauttimaan vielä luonnosta, koska puitteet ympärillä houkuttivat... Siippani kalasteli Kuusamon vesillä päivät, mutta häneltäkin löytyi vielä intoa pieneen iltalenkkiin, jonka päätimme kohdistaa Rukan lähettyvillä olevalle Konttaiselle. Valtavaara Konttaisen lähellä oli meille entuudestaan tuttu ja halusimme valloittaa jonkin uuden kohteen. Konttaisen kovalla nousulla peloteltiin nettijutuissa ja siellä käyneet myös mainitsivat napakan kiipeämisurakan. Parkkipaikalta lähdettiin suoraan ylämäkeen. Netissä olleissa kuvissa näkyneet portaat oli purettu ja tilalla oli helppokulkuinen, mukava polku, joka kiemurteli kevään vehreän ja ru...

  Taukopaikka Helvetinjärven kansallispuistossa 19.5.2023 Toukokuulla ajelimme pienen kevät-roadtripin Tampereelle. Tarkoituksena oli kylästellä tyttären luona ja samalla ottaa muuan ylioppilaskuva tutuille. Pitkän ajopäivän piristykseksi päätimme poiketa pienen lenkin Helvetinjärven kansallispuistossa katsomassa Helvetinkolua, jonka olin jo pitkään haaveillut näkeväni. Kansallispuistoa lähestyessä aurinkoinen kesäpäivä oli vaivihkaa muuttunut: sadekuuro piiskasi autonikkunaa kilometrien ajan. Perille päästyämme sade lakkasi kuin tilauksesta ja luonto tuoksui huumaavalle jättäessämme auton parkkipaikalle odottamaan. Päätimme kiertää neljän kilometrin mittaisen Helvetistä itään-luontopolun, jonka varrella pääsisimme näkemään myös kuuluisan Helvetinkolun. Polku perille oli leveä ja hyväkuntoinen. Helvetinjärven rantaan laskeuduttiin 200 portaan askelmat ja alhaalla odotti punainen autiotupa ja silmäähivelevä järvimaisema. Ihastelimme tovin tyyntä, kevätauringossa kylpevää järveä. Seu...

  Luppiobergetin uusi aikakausi 15.4. 2023 Upeat, aurinkoiset päivät jatkuivat edelleen Rovaniemellä. Kiersimme pikaisesti Santavaarassa etsimässä kadonnutta kamerajalustaa, tuloksetta. Aurinko paistoi kirkkaasti koko päivän ja samaa säätä on lupaillut koko viikoksi Lappiin ja muualle Suomeen.  Aamulenkin jälkeen päätimme ottaa pienen autoretken Tornioon ja piipahtaa Luppiobergetillä palumatkalla Haaparannalta kotiin päin. Saavuimme n. klo 20 maissa kohteeseen Luppiobergetille, jossa kävimme ensi kerran pari vuotta sitten, jolloin ihastuimme paikkaan. Silmämme meinasivat tippua päästämme, kun näimme Luppiobergetille rakennetut kalliomökit, keskellä kivisiä rinteitä! Pettymys oli kova, kun tajusimme mitä vanhalle vaaralla oli tapahtunut: upea ympäristö oli mökkien ja span valloittama. Nautimme kuitenkin huipulla ilta-auringonlaskusta, kunnes aurinko painui horisontiin.                           ...

  S antavaaran iltahetki 14.4.2023  Maalisuun ja huhtikuu ovat olleet uskomattomimmat aikoihin! Kaiket päivät on paistanut pilvettömältä taivaalta ja lumet ovat sulaneet vinhaa vauhtia. Lämpöisenä, upeana iltana pääsimme lähtiä viikonlopun iloksi pikku kävelylle Santavaaraan Kittilän tien itäpuolelle, muutaman kilometrin verran pohjoiseen päin. Jätimme auton parkkiin tien laitaan ja kiipesimme kelkan jälkiä pitkin laavupaikalle. Lisäksemme laavulla oli nuori pari paistamassa lettuja. Me odotimme auringon laskuun ja nautiskelimme munkit ja teet ihanassa kevätillassa. Kuvasin hetken illan tunnelmia kameralla ja palasimme hämärtyvässä illassa takaisin autolle. Lauantaiaamuna huomasin, että kamerajalustasta oli kadonnut pimeässä osa poissa ja jouduimme palaamaan kotimatkalle etsimään puuttuvaa osaa Santavaaraan. Uusi päivä oli taas aurinkoinen ja lämmin: hiki nousi pintaan kavutessa vaaraan. Joku ystävällinen oli laittanut talteen pari osaa jalustasta ja osa silti puuttui vielä: e...

Aurinkovaellus Lommoltunturissa 25.3.2023 Reissukaverilla on ollut polvivamma riesana useamman viikon ja siksi kevättalven retket ovat jääneet tänä vuonna vähiin.  Säätiedotus lupaili koko viikon hienoa säätä viikonlopulle ja siipan jalka on parempi, joten aloimme jo alkuviikosta suunnitella viikonlopun retkeä. Pallas vähän rauhallisempana tunturikohteena tuntui hyvältä idealta. Pallastunturi itsessään on jo vanha tuttu, mutta Lommoltunturi oli reissukaverilleni vielä valloittamaton tunturi, joten sinne suuntasimme. Pakkasimme tavarat jo edellisenä iltana, niinpä ei tarvinnut kun pukeutua ja hypätä autoon aamulla. Olimme liikkeellä jo ennen yhdeksää.  Aamuaurinko paisteli täydeltä terältä ja yöpakkanen oli pikkuhiljaa hellittämässä. Kylmiä kevätöitä onkin Lapissa ollut tänä vuonna: monilla paikkakunnilla pakkasta oli pe-la yönä lähemmäs -30C1 Ajellessamme Kittilää kohti lumikuuro yllätti meidät. Tarkastimme säätiedotteen, joka näytti joiltain osin muuttuneen ja ehdimme jo tuum...

    Oratunturi talvella 11.2.2023 Syksyllä teimme ensi kertkaa retken Sodankylässä sijaitsevalle Oratunturille. Pieni ajomatka hiekkatietä johti lopulta kohtaan, josta lähti reitti kohti tunturia. Syksyisen retken polun tilalla oli nyt kelkkareitti, jota pitkin lähdimme kapuamaan. Otimme mukaan lumikengät jotta pääsisimme etenemään tunturissa. Polku johti tutulle laavulle, joka vaikuttaa olevan natiivien, eli sodankyläläläisten suosiossa. Syksyllä tapasimme tunturissa kaksi äitiä retkeilemässä lapsikatraan kanssa.  Tällä kertaa matkan päällä oli nuoripari ja suihki edeltämme suoraan laavulta ylös tunturiin. Pari kelkkailijaa piti taukoa laavulla, joka jo viime kerralla todetiin mukavaksi kohteeksi. Tällä kertaa mekin valitsimme tämän nopeamman reitin suoraan tunturiin, sillä viima oli aika kova ja aurinko uhkaavasti jo laskussa: halusimme ehtiä päivänvalolla parhaille mestoille.   Lompsimme laavulta tunturiin lumikengät jalassa. Kelkanjäljet tarjosivat mukavan napaka...