Täysikuun metsästystä Pilpasella

 

 

Kuutamokeikka Pilpaselle, lokakuu 2022

Lokakuun puolessa välissä oli täyden kuun aika. Päätimme lähteä sunnuntaiajelulle entuudestaan tutulle Pilpasen sokeritoppavaaralle. 
Pilpasen lähestyessä huomasimme kuun jo nousevan komeana ja keltaisena horisontista. Ajelimme rapsakkaa tahtia Pilpasen reitin lähtöpisteelle: kamerareppu selkään ja juoksujalkaa vaaran päälle. Kävelyä laelle tulee reilun kilometrin verran ja loppumatkasta piti jo ottaa juoksuaskelia, koska kuun valokuvaus on tarkkaa hommaa: oikealla paikalla on oltava juuri oikeaan aikaan.
Laelle päästyämme jouduimme toteamaan, että h-hetki ehti mennä ja kuu oli ehtinyt jo liian korkealle.
Oin muutaman kuvan, mutta lähinnä tyydyimme ihailemaan laelta avautuvaa näkymää järvelle päin, pimeän laskeutuessa hiljalleen. 
Paluumatkalla oli jo pilkkopimeää, otsalampun valossa löysimme onneksi takaisin autolle, tosin muutaman harha-askeleen jälkeen...

Harmitusta jäi sen verran, että päätimme koukata vielä lähellä sijaitsevan Pirttiselän laavun kautta kotimatkalle. Kävelimme pimeässä muutaman sadan metrin matkan parkkipaikalta laavulle ja näkötornille. Ylös päästyämme huomasimme kuun lisäksi yllätyksen taivaalla: revontulit alkoivat pyörähdellä iltataivaalla. Valosaasteelta vapaassa kohteessa reposet loistivat komeasti. Kaivoin tietysti kameran esille ja nappasn muutamat kuvat taivaantulista.
Tunnelmallinen ja maaginen iltaretki, joka sittenkin kannatti tehdä!
 
 
                                            Yllätys revontulet Pirttiselän laavulla. 





 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuva
  Hammerfest ja Seiland, uusia seutuja etsimässä (kesäkuu 2024) Norjan reissusta on tullut jo itsestään selvä, jokakesäinen lomakohde meille. Molemmilla riittää intoa palata Norjaan: minä kuvausasiat mielessä, kumppani kalastus mielessään. Parhaimmillaan pääsemme toteuttamaan näitä intressejä samassa kohteessa, vesien äärellä.  Lähdimme ajamaan kohti Norjaa heti juhannuksen jälkeen, tavoitteena päästä lähelle pääkohdetta, Seilandia jo ensimmäisen päivän aikana. Ajelimme Norjaan Kautokeinon kautta. Tarkoituksenamme oli yöpyä reissun kaikki yöt teltassa: luotimme sääennustuksen lupaukseen, jonka mukaan sataa pitäisi vain yhtenä päivänä.  Teimme ensimmäisen leirin meren rantaan, pienen kylän lähettyville. Hammerfestiin oli tästä leiristä matkaa vielä muutamia kymmeniä kilometrejä. Olimme ajomatkasta sen verran väsyneitä, että valitsimme nopean ratkaisun, tunneliteltan, emmekä viitsineet alkaa kaivamaan kotatelttaa esiin. Leiri oli nopeasti pystytetty. Loppuillan nautimme yöt...
Lue lisää

Mystinen Taatsin seita

Kuva
 Taatsin seita 26.7. Osa retkikohteista on sellaisia, joihin ei vahingossa eksytä ja joita ei enemmälti hehkutella retkikuvauksissa (ehkä juuri siksi, että ovat jääneet tuntemattomammiksi, koska sijaistsevat liian syrjässä). Yksi tällaisista on Taatsin seita Kittilän Pokan kylästä n. 10 kilometriä luoteeseen päin. Meidät kohteeseen johdatti appiukkoni Jorma-pappa, joka ajoi nuoruudessaan tukkirekkaa kyseisessä kairassa. Lähdimme käyttämään pappaa pienellä muistelo-roadtripillä Taatsin seidalla heinäkuisena keskiviikkona.   Poimimme papan kyytiin Kittilästä, jossa hän asuu ja jatkoimme matkaa kohti Taatsin seitaa papan ohjeistuksen mukaisesti. Parin tunnin ajomatkan jälkeen olimme jo melkein perillä seidalla, mutta päätimme nauttia nuotiokahvit papan nuoruuden työmaisemissa, kun mukava nuotiopaikka tuli vastaan hiekkatien vierustalla. Pappa kertoili puukuormauksista ja työstä varsin karuissa oloissa, alkeellisilla välineillä. Ajomiehen työ vaati aikanaan paljon maalaisjärkeä ja...
Lue lisää

Nuorttin reitti (naisten reissu)

Kuva
  Nuorttin reitti 26.-29.8.2021 Tyttöjen vaellusjengin kohteeksi valikoitui tänä vuonna Nuortti, jota suunnittelimme jo vuosi sitten, mutta joka jäi sillan romahtamisen takia tekemättä. Pari tiedosteluretkeä Nuorttijoelle olemme jo tehneet hellun kanssa , kalastuksen ja kuvaamisen merkeissä. Tällä kertaaa lähdimme kiertämään koko Nuorttijoen reitin. Ajomatkaa Rovaniemeltä Nuortille kertyy n. 260km. Lähtömme viivästyi hieman, koska kaksi muuta matkalaista tulivat Helsingistä ja Oulusta: kaikenlaista mutkaa ehti tulla matkalle ja pääsimme lähtemään liikkeelle vasta 18.30. Matkalla pysähdyimme noutamaan iltaevästä Kemijärvellä.  Jännitimme, ehtiikö tulla pimeä ennenkuin ehdimme lähtöpaikalle ja kyllä ehti! Matkalla näimme upean oranssin, suuren kuun ja usvaisia soita. Harmillisesti aikaa valokuville ei ollut. Saavuimme Haukinivan parkkipaikalle n. klo 23 ja lähdimme otsalampuilla varustautuneilla kohti ensimmäistä yöpaikkaa, Hirvashaudan varaustupaa. Sain viimein kokemuksen kuuta...
Lue lisää