Senja 5.-8..6.2022

 

Vihdoinkin: Senjan saari 5.-8.6.2022

 

 Tänä vuonna kesälomalle käynnityi liukkaasti heti ensimmäisenä lompäivänä. 

Lähdimme automatkalle Norjaan Kilpisjärven kautta, jonne menomatkalla veimme sukulaisen kesätöihin.

 

Ensimmäiseksi yöksi ajoimme Yykeään eli Lyngenin niemimaalle. Yövyimme mukavassa mökissä päätien varrella. Vaikka takana oli pitkä ajamatka ja vettä ripsutteli, niin päätimme tehdä pienen retken lähellä olevalle vesiputoukselle Hengenille. 

Lähtöpisteeksi suositeltiin Yykeänperänhallia, jossa parkkipaikka oli tuohon aikaan tyhjillään (turistikausi ei ollut vielä alkanut). Alkumatkan kävelimme autotien vierustaa, mikä oli hieman tylsä osuus, mutta pian pääsimme nousimme rinteeseen kohti Hengenin putousta. Hyvät iltalämmöt saimme hommattua kipakassa nousussa, mutta vaivannäkö palkittiin: putous oli hieno! Jatkoimme vielä vähän ylöspäin, josta oli upeat näkymät ympäröiville vuorille. Nautimme kuohuvast putouksesta ja maisemista tovin ja laskeuduimme samaa reittiä takaisin autolle. Vesisadekin lakkasi jo nousuvaiheessa ja keskiyön aurinko pilkisteli pilvien raosta. Hieno aloitus Norjan reissulle!

 

                                                    Hengenin putous

                                                      

 

 

Matkamme jatkui seuraavana päivänä Senjalle.  Matkalla päätimme kuitenkin tehdä koukkauksen Blåvatnetin jäätikköjärvelle. Ajomatkaa tuli tällä keikalle reilusti lisää, mutta kannatti ehdottomasti. Parkkipaikka oli Google ohjeistuksella vaikea löytää, meinasimme ensin aloittaa väärältä parkkipaikalta retkemme. Oikea kuitenkin löytyi ja Blåvatnet näytti siisntävän muidenkin retkihenkisten mielessä: autoja oli parkissa kymmenkunta. Polku alkoi helppokulkuisella, hakkeella päällystetyllä polulla, muuttuen koko ajan haastavammaksi louhikoksi matkan edetessä. Matkaa kohteeseen oli vain neljä kilometriä, mutta se taittui melko hitaasti louhikkoisessa maastossa. Sää oli vaihtelevaa, kuten Norjassa yleenskin: välillä vihmoi vettä ja rakeita, välillä aurinko pilkahteli pilvien raosta. Loppumatkasta kivilohkareet olivat jo massiivisen suuria ja kiipeillä sai tosissaan. Maalissa avautui unenomaisen hieno näkymä pilvisenäkin päivänä uskomattoman kirkkaana hohtavaan, turkoosinsiniseen järvimaisemaan, jota lumihuippuiset vuoret ympäröivät: uskomattoman kaunista!

Kuvasin pitkän tovin ja reissukaveri kalasteli. Nautimme eväät tuulen suojassa kivilohkareiden välissä.Paluumatka kulki samaa reittiä pitkin takaisin autolle. Aurinko valaisi kauniisti ympäröiviä vuoria.

                        

 

 

Senjan saarelle pääsee pitkää siltaa pitkin Finnsnes nimisestä paikasta. Olimme varanneet yöpaikan retkeilymajasta Saaren itärannikolta. Sateen vuoksi päätimme valita sisämajoituksen, vaikka kotateltta oli pakattuna autoon kyllä.

Säätiedotus lupaili seuraaville päiville melko pilvitä ja sadekuuroja. Kuvaamisen kannalta tilanne ei vaikuttanut lupaavalta. 

Lähdimme aamulla ajelemaan kohti saaren luoteisrannikolle. Ensimmäinen pysäkki oli tietenkin Bergsbotnin maisemalaituri, jossa pakolliset turistikuvat napattiin. Jatkoimme Ersfjordin hiekkarannoille, jossa ihailimme aaltojen kuohuja, mutta vielä komeammat tyrskyt löytyivät Tungeneset nimisestä paikasta. Tungenesetillä on sileitä, laakeita kallioita, joita ympäröi terävät, näyttävät vuoret. Meri pauhasi vallattomasti ja tyrskyt nousivat metrien korkeuteen. Sain napattua muutamia mukavia kuvia rannalta.

 

                         Tungeneset

Pääkohteemme päivälle oli Segla vuori. Jouduimme kiertämään vuonolle maitse pitkän kaavan kautta, sillä tunneli matkalta oli suljettu korjaustöiden vuoksi.

Suunnittelimme iltavaellusta viereiselle Hesten vuorelle, josta saisi ilta-auringossa parhaat kuvat Seglasta. Lähdimme liikkeelle maksulliselta parkkipaikalta, jonne automme jätimme. Alkutaival kulkee koivikossa, josta eteenpäivän matka jatkuu jyrkempänä ja louhikkoisempana ylöspäin. Loppumatkasta sai jo ottaa käsiä avuksi jyrkissä kohdissa. Nousimme Hesteniä parhaalle kuvauspaikalle, melkein ylös asti ja näkymät olivat mykistävät. Ilta-aurinko suosi kuvaamista ja saimme nähdä Seglan upeassa valaistuksessa.

 

Nautimme näkymistä pitkän tovin ja lähdimme laskeutumaan samaa reittiä takaisin. Huippuhetki reissusta ehdottomasti! Ajoimme yöksi samaan retkeilymajaan, jossa edellisen yönkin vietimme ja aamulla matkasimme jo takasin Kilpisjärvelle päin. Pikainen, mutta ikimuistoinen pyrähdys Senjalle oli ehdottomasti vaivan arvoinen!