Mystinen Varangin niemimaa


Varangin niemimaa (Pykeijä, Norja, kesäkuu 2020


Pikku-Suomi eli Pykeija Varangin vuonon rannalla muodostui Lofoottien jälkeen seuraavaksi retkikohteeksemme Norjassa. (Pikku-Suomi nimitys tulee siitä, että suurin osa Pykeijan asukkaista on suomalaisten jälkeläisiä.) Ennen Pykeijaa piipahdimme autoillen Kirkkoniemessä maisematurneella ja päiväkahvilla. Roadrip jatkui takaisin samaa reittiä, mistä tulimmekin, kohti Pykeijaa.
Pykeijan sympaattinen kalastajakylä valloitti meidät täysin! Ajomatka perille kylään karun kauniiden kallioiden keskellä oli ennen kokematon elämys ja esim. Lofootteihin verrattuna aivan erilainen tunnelmaltaan: maahisten valtakunta!


Pykeija


Piipahdimme kylän venesatamassa fiilistelemässä ja illaksi siirryimme kotatelttoinemme meren rantaan (Pykeijan tien varrelle) leiriytymään. Nautimme meren tuoksusta ja tuulesta, tulistelimme, eikä paljon häiriötekijöitä ollut. Toinen leiriytyjä rannalla, hyvä matkan päässä tämäkin, oli keltainen retro-VW-hippiauto, (jonka matkustajiin emme törmänneet). Patikoimme rannoilla pitkät pätkät ja nautiskelimme lempeästä illasta.

Seuraavana aamuna jatkoimme Vesisaaren kautta Vuoreijan mystiselle saarelle. Saarelle pääsee tunnelia pitkin, meren alitse useamman kilometrin matka ja perillä odottaa melko aavemainen kaupunki, rapistuvien taloineen ja repsottavien ikkunoineen. Missään ei näy ihmisiä, toki sadesääkin piti ihmiset kodeissaan. Kävimme tutustumassa varsin vaikuttavaan Noitavainojen muistomerkkiin, joka varmasti ei jätä kävijäänsä kylmäksi: uskomatonta paikan noitavaino-historiaa! Museon jälkeen kiertelimme Vardon tähdenmuotoisella linnoituksella aivan Vuoreijan keskustassa. 
Kaupungista jäi kummallinen, mutta kiehtova fiilis ja paikka on jälkikäteenkin palannut outoutensa vuoksi usein mieleen. Vesisateen vuoksi visiitti jäi aika nopeaksi ja matka jatkui eteenpäin.




 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuva
  Hammerfest ja Seiland, uusia seutuja etsimässä (kesäkuu 2024) Norjan reissusta on tullut jo itsestään selvä, jokakesäinen lomakohde meille. Molemmilla riittää intoa palata Norjaan: minä kuvausasiat mielessä, kumppani kalastus mielessään. Parhaimmillaan pääsemme toteuttamaan näitä intressejä samassa kohteessa, vesien äärellä.  Lähdimme ajamaan kohti Norjaa heti juhannuksen jälkeen, tavoitteena päästä lähelle pääkohdetta, Seilandia jo ensimmäisen päivän aikana. Ajelimme Norjaan Kautokeinon kautta. Tarkoituksenamme oli yöpyä reissun kaikki yöt teltassa: luotimme sääennustuksen lupaukseen, jonka mukaan sataa pitäisi vain yhtenä päivänä.  Teimme ensimmäisen leirin meren rantaan, pienen kylän lähettyville. Hammerfestiin oli tästä leiristä matkaa vielä muutamia kymmeniä kilometrejä. Olimme ajomatkasta sen verran väsyneitä, että valitsimme nopean ratkaisun, tunneliteltan, emmekä viitsineet alkaa kaivamaan kotatelttaa esiin. Leiri oli nopeasti pystytetty. Loppuillan nautimme yöt...
Lue lisää

Mystinen Taatsin seita

Kuva
 Taatsin seita 26.7. Osa retkikohteista on sellaisia, joihin ei vahingossa eksytä ja joita ei enemmälti hehkutella retkikuvauksissa (ehkä juuri siksi, että ovat jääneet tuntemattomammiksi, koska sijaistsevat liian syrjässä). Yksi tällaisista on Taatsin seita Kittilän Pokan kylästä n. 10 kilometriä luoteeseen päin. Meidät kohteeseen johdatti appiukkoni Jorma-pappa, joka ajoi nuoruudessaan tukkirekkaa kyseisessä kairassa. Lähdimme käyttämään pappaa pienellä muistelo-roadtripillä Taatsin seidalla heinäkuisena keskiviikkona.   Poimimme papan kyytiin Kittilästä, jossa hän asuu ja jatkoimme matkaa kohti Taatsin seitaa papan ohjeistuksen mukaisesti. Parin tunnin ajomatkan jälkeen olimme jo melkein perillä seidalla, mutta päätimme nauttia nuotiokahvit papan nuoruuden työmaisemissa, kun mukava nuotiopaikka tuli vastaan hiekkatien vierustalla. Pappa kertoili puukuormauksista ja työstä varsin karuissa oloissa, alkeellisilla välineillä. Ajomiehen työ vaati aikanaan paljon maalaisjärkeä ja...
Lue lisää

Nuorttin reitti (naisten reissu)

Kuva
  Nuorttin reitti 26.-29.8.2021 Tyttöjen vaellusjengin kohteeksi valikoitui tänä vuonna Nuortti, jota suunnittelimme jo vuosi sitten, mutta joka jäi sillan romahtamisen takia tekemättä. Pari tiedosteluretkeä Nuorttijoelle olemme jo tehneet hellun kanssa , kalastuksen ja kuvaamisen merkeissä. Tällä kertaaa lähdimme kiertämään koko Nuorttijoen reitin. Ajomatkaa Rovaniemeltä Nuortille kertyy n. 260km. Lähtömme viivästyi hieman, koska kaksi muuta matkalaista tulivat Helsingistä ja Oulusta: kaikenlaista mutkaa ehti tulla matkalle ja pääsimme lähtemään liikkeelle vasta 18.30. Matkalla pysähdyimme noutamaan iltaevästä Kemijärvellä.  Jännitimme, ehtiikö tulla pimeä ennenkuin ehdimme lähtöpaikalle ja kyllä ehti! Matkalla näimme upean oranssin, suuren kuun ja usvaisia soita. Harmillisesti aikaa valokuville ei ollut. Saavuimme Haukinivan parkkipaikalle n. klo 23 ja lähdimme otsalampuilla varustautuneilla kohti ensimmäistä yöpaikkaa, Hirvashaudan varaustupaa. Sain viimein kokemuksen kuuta...
Lue lisää