Ulingasköngäs, Ulingasmylly 21.8.2021

 

Vanhaa myllyä etsimässä...

Tänä elokuisena aamuna katsoimme ensin sääkarttaa Lapin osalta, ennenkuin lukitsimme päivän retkikohteen. Sateisena elokuun viikkonloppuna Rovaniemi oli tulvillaan väkeä: yhtä aikaa Jukolan viesti ja Simerock: tuntui hyvältä ajatukselta paeta kaupungin hulinasta vähän etäämmälle.
Koko viikon oli siintänyt mielessä monia mukavia kohteita ja oli vaikeaa valita parhaiten mielialaa vastaavaa... Joka tapauksessa kohde olisi mielellään alle 200km etäisyydellä, ehkä tunturi Kittilän suunnassa tai jotain ihan uutta. Ihan uutta-vaihtoehtoa puolsi siippani kova kuumotus päästä kalalle (koska jäi kuulemma kalastus kesällä liian vähälle...) 
 
Olimme jo aiemmin silmäilleet Sodankylän Uimaniemeä ja siellä sijaitsevaa vanhaa myllyä, joka vaikutta komealta ja kiinnostavalta. Retkirakenteita ei paikassa enää ylläpidetä, mutta päätimme lähteä riskillä kokeilemaan. Joku tuttu taisi jopa suositella kohdetta muinoin. Kosken läheisyys mahdollisti myös kalahommat.
Ajelimme aamutuimaan Uimaniemelle ja yllätyimme, kun opasteet myllylle olivat edelleen paikallaan, eli sinänsä kohde oli helppo löytää. Reitin alkuosuus oli mukavaa metsäpolkua, muuttuen kohta n. kilometrin mittaiseksi suoosuudeksi, jossa kulki mönkkärijälki. Jälkeä pitkin oli helppo taivaltaa vielä vetisemmälle suopätkälle, jota seurasi pientä metsäkaistaletta välissä. Loppupätkä vaatii selkeästi kumisaappaita, jotta ylitys olisi mahdollista: onneksi valitsemme jalkineet aamulla oikein!
Suota seurasi taas sympaattinen metsäpolku, jota pitkin päädyimme myllylle. 

Myllyn yhteydessä oli varaustupa ja sauna. Unarijärven ranta oli oikein pittoreski, kaunis paikka.
Kosken kuohut myllyn vieressä houkuttivat retkikaveria heittelemään perhoa, itse katselin löytyisikö kiinnostavaa kuvattavaa (kamera tietysti kulkee mukana aina:) Kuvailin kosken kuohuja pitkällä valotusajalla ja myllyä sisältä päin.  Mylly on päässyt jo melko huonoon kuntoon ja jännitti mennä sisälle, koska lattialankut vaikuttivat huterilta. 
Kuvissa mylly oli vaikuttanut hieman mahtipontisemmalta ja soiden kävely oli vähän pitkästyttävää, mutta tulipa nähtyä tämäkin kohde: mikään retki ei yleensä ole turha retki!
Ajelimme kotiin pienen mutkan kautta: kävimme morjenstamassa pappaa Kittilässä ja kotiin saavuimme illan suussa.

                            Ulingasköngäs


                              Näkymä Ulingasmyllystä joelle


 

 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuva
  Hammerfest ja Seiland, uusia seutuja etsimässä (kesäkuu 2024) Norjan reissusta on tullut jo itsestään selvä, jokakesäinen lomakohde meille. Molemmilla riittää intoa palata Norjaan: minä kuvausasiat mielessä, kumppani kalastus mielessään. Parhaimmillaan pääsemme toteuttamaan näitä intressejä samassa kohteessa, vesien äärellä.  Lähdimme ajamaan kohti Norjaa heti juhannuksen jälkeen, tavoitteena päästä lähelle pääkohdetta, Seilandia jo ensimmäisen päivän aikana. Ajelimme Norjaan Kautokeinon kautta. Tarkoituksenamme oli yöpyä reissun kaikki yöt teltassa: luotimme sääennustuksen lupaukseen, jonka mukaan sataa pitäisi vain yhtenä päivänä.  Teimme ensimmäisen leirin meren rantaan, pienen kylän lähettyville. Hammerfestiin oli tästä leiristä matkaa vielä muutamia kymmeniä kilometrejä. Olimme ajomatkasta sen verran väsyneitä, että valitsimme nopean ratkaisun, tunneliteltan, emmekä viitsineet alkaa kaivamaan kotatelttaa esiin. Leiri oli nopeasti pystytetty. Loppuillan nautimme yöt...
Lue lisää

Mystinen Taatsin seita

Kuva
 Taatsin seita 26.7. Osa retkikohteista on sellaisia, joihin ei vahingossa eksytä ja joita ei enemmälti hehkutella retkikuvauksissa (ehkä juuri siksi, että ovat jääneet tuntemattomammiksi, koska sijaistsevat liian syrjässä). Yksi tällaisista on Taatsin seita Kittilän Pokan kylästä n. 10 kilometriä luoteeseen päin. Meidät kohteeseen johdatti appiukkoni Jorma-pappa, joka ajoi nuoruudessaan tukkirekkaa kyseisessä kairassa. Lähdimme käyttämään pappaa pienellä muistelo-roadtripillä Taatsin seidalla heinäkuisena keskiviikkona.   Poimimme papan kyytiin Kittilästä, jossa hän asuu ja jatkoimme matkaa kohti Taatsin seitaa papan ohjeistuksen mukaisesti. Parin tunnin ajomatkan jälkeen olimme jo melkein perillä seidalla, mutta päätimme nauttia nuotiokahvit papan nuoruuden työmaisemissa, kun mukava nuotiopaikka tuli vastaan hiekkatien vierustalla. Pappa kertoili puukuormauksista ja työstä varsin karuissa oloissa, alkeellisilla välineillä. Ajomiehen työ vaati aikanaan paljon maalaisjärkeä ja...
Lue lisää

Nuorttin reitti (naisten reissu)

Kuva
  Nuorttin reitti 26.-29.8.2021 Tyttöjen vaellusjengin kohteeksi valikoitui tänä vuonna Nuortti, jota suunnittelimme jo vuosi sitten, mutta joka jäi sillan romahtamisen takia tekemättä. Pari tiedosteluretkeä Nuorttijoelle olemme jo tehneet hellun kanssa , kalastuksen ja kuvaamisen merkeissä. Tällä kertaaa lähdimme kiertämään koko Nuorttijoen reitin. Ajomatkaa Rovaniemeltä Nuortille kertyy n. 260km. Lähtömme viivästyi hieman, koska kaksi muuta matkalaista tulivat Helsingistä ja Oulusta: kaikenlaista mutkaa ehti tulla matkalle ja pääsimme lähtemään liikkeelle vasta 18.30. Matkalla pysähdyimme noutamaan iltaevästä Kemijärvellä.  Jännitimme, ehtiikö tulla pimeä ennenkuin ehdimme lähtöpaikalle ja kyllä ehti! Matkalla näimme upean oranssin, suuren kuun ja usvaisia soita. Harmillisesti aikaa valokuville ei ollut. Saavuimme Haukinivan parkkipaikalle n. klo 23 ja lähdimme otsalampuilla varustautuneilla kohti ensimmäistä yöpaikkaa, Hirvashaudan varaustupaa. Sain viimein kokemuksen kuuta...
Lue lisää